Immunologinen ruoka-ainereagointi, mistä oikein on kyse?

30.3.2017

Maaliskuun puolivälissä Kunnonpaikassa luentomme aiheena oli ruoka-ainereagointi. Luennolla keskityttiin lähinnä immunologiseen ruoka-ainereagointiin, jossa kyse on siitä, että immuunipuolustus pitää ravintoa vihollisena ja alkaa muodostaa vasta-aineita ruoka-aineita kohtaan. Samalla kehossa vapautuu myös muita tulehdusta lisääviä tekijöitä.  Immunologisessa reagoinnissa ruoka-aineen määrä ja käyttötiheys vaikuttavat oireiden vaikeusasteeseen ja oireiden kehittyminen voi viedä parikin vuorokautta. Immuunipuolustus voi muodostaa vasta-aineita mitä tahansa ruoka-ainetta kohtaan, mutta luennolla paneuduttiin gluteeniin (tarkemmin gliadiiniin) ja kaseiiniin, jotka erottaa muista ruoka-aineista se, ettei ruuansulatuksemme pysty niitä pilkkomaan. Tähän artikkeliin on luennolta poimittu luennolta yhteenveto gluteeniin ja kaseiiniin liittyvistä ruoka-ainereaktioista; keliakiasta sekä gluteeni- ja kaseiiniherkkyyksistä.

Keliakia

Keliakiassa kyse on viljojen sisältämän gluteenin aiheuttamasta tulehdusreaktiosta kehon omia kudoksia kohtaan. Gluteenin aiheuttama tulehdusreaktio vaurioittaa ohutsuolen pintaa, minkä seurauksena elimistölle elintärkeiden ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Ruoka-aineiden aiheuttamat oireet sekä oireiden vaikeusaste vaihtelevat yksilöllisesti. Ruoka-aineet jotka aiheuttavat toiselle päänsärkyä tai iho-oireita, voivat jollakin toisella nostaa verenpainetta tai vaikuttaa yöunen laatuun. Oireet voivat siis olla moninaisia ja esimerkiksi keliakia voi aiheuttaa myös suoliston ulkopuolisia oireita kuten ihon rakkulointia, hiustenlähtöä tai lihasoireita. Keliakia voidaan diagnosoida mittaamalla verestä immuunipuolustuksen tuottamia vasta-aineita omia kudoksia (S-tTGAbA) tai vehnän gluteenin sisältämää gliadiinia (S-DGPAb tai S-GlPepAb) kohtaan. Mikäli tutkimustuloksesi on yli 7U/ml, keliakia on todennäköinen. Diagnoosi vahvistetaan ottamalla koepalat mahalaukun ja ohutsuolen tähystyksessä, gastroskopiassa.

Riski keliakiaan sairastumiselle on periytyvä ja suomalaisista joka kolmas saattaa kantaa keliakialle altistavaa geenivirhettä. Verikokeella (B-HLAKeli) voidaan varmistaa kannatko keliakialle altistavaa geenivirhettä. Mikäli kannat geenivirhettä, kärsit kokemuksemme mukaan erittäin todennäköisesti gluteeniherkkyydestä ja voit ehkäistä keliakian puhkeamista välttämällä gluteenia.

Gluteeniherkkyys

Keliakian kehittyminen vie vuosia, mutta usein oireet alkavat jo ennen keliakian puhkeamista. Gluteenin aiheuttamaa lievää tulehdusreaktiota kutsutaan gluteeniherkkyydeksi. Gluteeniherkkyyden erottaa keliakiasta se, että gluteeniherkkyydessä immuunipuolustuksen aiheuttama reaktio kohdistuu gluteenia, ei kehon omia kudoksia vastaan. Reaktio vaikuttaa kuitenkin ravintoaineiden imeytymiseen sekä lisää elimistöön kohdistuvaa stressiä. Gluteeniherkkyyden tyypillisiä oireita ovat vatsan löysyys, imeytymishäiriöt, nivelkivut, hiustenlähtö ja iho-oireet. Havaintojemme mukaan gluteeniherkkyydestä kärsivillä laboratoriokokeiden (S-tTGAbA, S-DGPAb tai S-GlpepAb) tulos on välillä 1-7 U/ml. Tällöin suosittelemme kokeilemaan gluteenitonta ruokavaliota ja sen seuraamista kuinka ruokavalio vaikuttaa oireisiin. Gluteenin palauttaminen ruokavalioon myöhemmin palauttaa myös oireet.

Kaseiiniherkkyys ja laktoosi-intoleranssi

Kaseiiniherkkyydessä immuunipuolustus aktivoituu meijerituotteita nautittaessa. Kaseiini kuuluu maitoproteiineihin eli on lehmän maidon osa, samoin kuin gluteeni on viljojen osa. Kokemukseemme perustuen kaseiiniherkkyyttä voidaan epäillä ummetuksen, astman, nivelreuman, kilpirauhastulehduksen sekä toistuvien poskiontelo- ja korvatulehdusten yhteydessä. Se voi olla myös laktoosi-intoleranssin aiheuttaja. Kaseiiniherkkyys voidaan tutkia mittaamalla vasta-ainemuodostus kaseiinia kohtaan (S-MaitAb). Kärsit kaseiiniherkkyydestä, mikäli IgA on yli 6 % tai IgG on yli 27 %. Kaseiiniherkkyys voi havaintojemme mukaan kuitenkin olla mahdollinen jo silloin, kun IgA on välillä 3-6 % tai IgG välillä 10-27 %. Eli tätäkin tutkimusta tulkittaessa tulee muistaa viiterajojen määritykseen liittyvät ongelmat. Tällöin suosittelemme kokeilemaan maitoproteiinitonta ruokavaliota. Jos oireet helpottavat välttämällä kaikkia meijerituotteita ja palaavat meijerituotteita uudelleen käytettäessä, vahvistuu diagnoosi.

Kaseiinia ei pidä sekoittaa laktoosiin eli maitosokeriin. Vaikka laktoosi-intoleranssi voikin olla kiusallinen, siihen ei liity muita terveysongelmia tai riskiä sairastua muihin sairauksiin. Laktoosi aiheuttaa suolisto-oireita kuten turvotus, ilmavaivat ja vatsan löysyys niille, joiden ruuansulatus ei pysty pilkkomaan maitosokeria.  Laktoosittomat Hyla- ja Eila-tuotteet tuovat apua ja sopivat laktoosi-intolerantikolle, mutta eivät kaseiiniherkälle. Maitoproteiinittomia (kaseiinittomia) meijerituotteita ei ole olemassa.

Mikäli kärsit yllämainituista oireista ja haluat selvittää omat laboratorioarvosi, voimme ottaa artikkelissa mainitut laboratoriokokeet Vuorikadulla. Lisätietoa saat asiakaspalvelustamme 0207 613 613. Mikäli sinulla on diagnosoitu joku yllämainituista ruoka-ainereaktioista ja kaipaat apua esimerkiksi ruokavalion suunnitteluun, tutustu uudistettuihin ravintovalmentajien palveluihin >>

Seuraavalla luennolla 19.4.2017 aiheena ovat suolistonmikrobit. Lisätietoa luennosta >>

Artikkelin luennolta kokosi Marja Pylkkänen.

Facebook
Twitter
Pinterest
Google+
https://laakarikeskuslupaus.fi/ajankohtaista/immunologinen-ruoka-ainereagointi-mista-kyse">